EXCELC-hanke: haastattelijoiden kokemuksia kotihoidon asiakkaiden kohtaamisesta Suomessa

By the Finnish EXCELC-team (National Institute for Health and Welfare)

Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana EXCELC -hankkeen kuusi tutkimusassistenttia ovat käyneet kotihoidon asiakkaiden ja omaishoitajien luona eri puolilla Suomea ja haastatelleet heitä heidän elämään ja arkeen, kotihoitoon ja muihin sosiaalihuollon avopalveluihin liittyvistä teemoista. Kenttätyön aikana haastattelijat ovat tavanneet hyvin erilaisia ihmisiä ja päässeet kuuntelemaan monenlaisia elämäntarinoita. Tässä blogissa jaetaan haastattelijoiden kokemuksia hankkeessa tehdyistä haastatteluista.

Haastateltavat kokivat tutkimuksen tärkeäksi

Meidät haastattelijat toivotettiin yleensä tervetulleeksi ja otettiin hyvin vastaan mennessämme tekemään haastattelua. Joskus haastattelu saattoi alkaa jopa valmiiksi katetun kahvipöydän ääressä.

Monet haastateltavat kertoivat pitävänsä tutkimusta tärkeänä ja halusivat siksi osallistua siihen. Monet ovat olleet otettuja, kun kuulivat sen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toteuttamassa tutkimuksen. Hoidettavat ja omaishoitajat sekä läheisauttajat olivat usein myös tyytyväisiä siihen, että heidän äänensä tulee haastatteluun osallistumisen myötä kuulluksi. Erityisesti läheisauttajat tekivät monesti suuriakin järjestelyitä, jotta haastattelu saatiin toteutettua. Läheisauttaja saattoi esimerkiksi asua toisella paikkakunnalla ja tulla hoidettavansa luokse vapaapäivänään sekä avustamaan haastattelussa että olemaan itsekin haastateltavana.

Vastaajat motivoituneita pitkistä haastatteluista huolimatta

Haastatellut kotihoidon asiakkaat ja omaishoitajat sekä läheisauttajat ovat olleet monenkuntoisia. Osa heistä on ollut psyykkisesti tai fyysisesti oikein hyvässä kunnossa, kun taas osa haastatelluista on ollut hyvin sairaita. Haastatteluissa käytetyt kyselylomakkeet ovat melko pitkiä ja vaativia ja monet haastateltavat ovatkin olleet yllättyneitä haastattelun kestosta ja raskaudesta. Tästä huolimatta vain harvoja haastatteluja on jouduttu keskeyttämään kokonaan, vaikka joitakin haastatteluita on tehty useammissa erissä. Myös taukoja on pidetty harvoin kahvittelua lukuun ottamatta.

Kyselylomakkeiden elämänlaatua mittaavat ASCOT-kysymykset olivat useimmille haastateltaville haasteellisia. Vaikka useimmat haastateltavat pitivät haastattelua raskaana, vaativana ja pitkänä, olivat he silti motivoituneita vastaamaan kyselyyn. Meistä vaikutti usein siltä, että kotihoidon asiakkaille oli tärkeää saada itse vastata kysymyksiin ja tuoda omat ajatuksensa esille. Joissain tapauksissa esimerkiksi muistisairaiden ihmisten haastattelut täytyi kuitenkin käytännössä aina tehdä jonkun avustamana, jolloin omaishoitaja tai läheisauttaja toimi sijaisvastaajana. Monen haastattelun jälkeen meille on jäänyt tunne, että ihmisillä on ollut tarve päästä puhumaan asioistaan.

Kotihoidon asiakkaiden yksinäisyys kosketti haastattelijoita

Haastattelutilanteet ovat olleet merkityksellisiä sekä meille haastattelijoille että haastateltaville. Iäkkäiden haastateltavien tarinat ovat olleet välillä sellaisia, että ne ovat jääneet elämään mieliimme. Etenkin muutamat kovin huonokuntoiset haastateltavat ovat jääneet erityisesti mieliimme.

Välillä kotihoidon asiakkaiden yksinäisyys on ollut koskettavaa. Samoin sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa kohtaaminen on ollut liikuttavaa. Monellakaan meistä ei ollut aikaisemmin ollut minkäänlaista kokemusta keskusteluista sodassa olleiden henkilöiden kanssa. Haastattelujen kautta on välittynyt kuva siitä, miten paljon hyvää ihmisten elämästä löytyy: on esimerkiksi sukua, joka välittää iäkkäästä läheisestään. Useissa haastatteluissa on myös ollut mukana huumoria ja toiveikkuutta elämää kohtaan.

Etenkin haastattelutyön alussa on ollut haasteita erilaisten haastateltavien elämäntilanteisiin tutustuessa ja tottuessa. Me olemme joutuneet ottamaan pitkän kyselylomakkeen haltuun sekä ymmärtämään haastateltavien elämää. Tyypillistä on, että ensimmäisenä tehdyt haastattelut ovat tuntuneet haasteellisimmilta ja jääneet erityisesti mieleen. Työhön perehdytyksestä ja omista odotuksista huolimatta olemme kokeneet haastatteluissa tunteita laidasta laitaan ja välillä haastateltavien tilanteista kuuleminen on tuntunut henkisesti raskaalta. Helpottavaa kuitenkin on, että kymmenet tehdyt haastattelut alkavat sulautua toisiinsa haastattelukokemuksen karttumisen myötä ja haastattelutyö on ajan myötä helpottunut. Useimmista haastatteluista on myös päällimmäiseksi tunteeksi jäänyt hyvä mieli.

Ainutlaatuinen kokemus ja mahdollisuus kohdata erilaisia ihmisiä

Usein haastattelun lomassa, tai ns. ”virallisen osuuden jälkeen”, olemme jääneet keskustelemaan haastateltavan kanssa joko kotihoitoon liittyvistä tai aivan muista aiheista. Haastattelutilanteet ja yleiset keskustelut ovat olleet antoisia molemmille osapuolille. Kymmenissä ja sadoissa jo tehdyissä haastatteluissa on saatu arvokasta tietoa iäkkäiden kotihoidon palvelujärjestelmän toimivuudesta.

Monet haastateltavat olivat kiitollisia eletystä elämästä ja kiitollisia nyky-yhteiskunnan tarjoamia palveluita kohtaan. Vaikka kritiikkiäkin palvelujärjestelmästä on annettu, on moni iäkäs kiitollinen, että heille tarjottuja palveluita on olemassa. Meille haastattelijoille tämä on ollut tilaisuus kuulla monenlaisia tarinoita haastateltavien elämästä, kuten esimerkiksi sota-ajasta, yksinäisyydestä, sairauksista ja toiveikkuudesta. Työn haastavuudesta huolimatta haastattelutilanteet ovat olleet meille ainutlaatuinen kokemus ja mahdollisuus kohdata erilaisia ihmisiä.

Tähän blogiin on koottu EXCELC-hankkeen tutkimushaastatteluista kertyneitä ajatuksia ja kokemuksia Suomesta. Kirjoitus on haastattelut tekevien tutkimusassistenttien käsialaa. Päävastuussa ajatusten ja ideoiden kokoamisesta ja kirjoittamisesta oli Susanna Nevalainen. Muut kirjoitukseen osallistuneet haastattelijat ovat: Tuula Kontio, Miina Nikkanen, Maarit Ojanen, Iris Pykäläinen ja Helena Rovamo.

EXCELC-hankkeessa kenttätyön osuus on merkittävä. Suomessa hankkeen parissa työskentelevät yllä mainitut kuusi tutkimusassistenttia, jotka haastattelevat yhteensä noin 700 henkilöä: kotihoidon asiakkaita ja heidän omaisiaan ja läheisiään. Haastatteluita tehdään Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kuopiossa, Joensuussa, Mikkelissä, Kainuun Soten alueella, Eksoten alueella, Tampereella, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Vaasassa. Haastattelijoille järjestettiin yhteinen koulutuspäivä ennen työn aloittamista ja kenttätyön aikana on pidetty säännöllisiä palavereja, joissa on keskusteltu kenttätyön edistymisestä ja haasteista. Haastattelut tehdään useimmiten kotihoidon asiakkaan ja omaishoitajan tai läheisauttajan kotona. Kotihoidon asiakkaiden haastattelut ovat olleet kestoltaan vaihtelevia, noin 1,5?4,5 tuntia; omaishoitajien ja läheisauttajien haastattelut yleensä hieman tätä lyhyempiä. Tutkimuksessa käytetään ASCOT-elämänlaatumittareita.


Deprecated: category_link on kehotettu välttämään versiosta 2.5.0 asti! Käytä sen sijaan term_link. in /var/www/excelc/wp-includes/functions.php on line 5088
Bookmark the permalink.

Comments are closed.